Rantalukemisen TOP 3

 

Pääsin pitkästä aikaa kesäloman aluksi oikein perinteiselle, ihanalle ranta- ja löhölomalle, jossa tärkeintä olivat uinti, aurinko ja seura. Mutta sielläkin luin, koko ajan.

Rannalla lukeminen on astetta nautinnollisempaa, kun muistat nämä:

1. Paras rantaformaatti on pokkari. Se voi olla kevyttä chicklittiä tai painava klassikko, mutta formaattina paperipokkari on lyömätön. Sitä on helppo lukea ja käsitellä, eivätkä aurinkorasva ja vesi tee käyttöliittymästä toimimatonta, kuten saattaisi käydä lukulaitteen kanssa. Aina sitä suolaista merivettä roiskuu tai aurinkorasva tarttuu kirjaan vahingossa.Tällä lomalla ehdin lukea nämä:Maja Lunden Mehiläisten historia oli vaikuttava, eri aikatasoissa kulkeva dystopia. Pidetään mehiläisistä ja luonnon monimuotoisuudesta huolta, niin ehkä selviämme vielä.Marian Keys (s. 1963) on suosittu irlantilainen kirjailija, joka pistäytyi juuri Suomessakin Aikalisä-romaaninsa (suom. Kristiina Vaara) julkistamista markkinoimassa. En ole aiemmin lukenut häneltä mitään. Poimin jokunen aika sitten kirpputorilta mukaan matkalle tämän vuonna 2007 suomennetun Kuuleeko kukaan? -käännöksen (suom. Liisa Laaksonen). Pidin kirjasta, eikä se ollut turhan kliseinen. Ainut miinus tulee lyhennetystä käännöksestä, joka ei ihan toiminut. Yksi kohtaus oli ainakin jätetty pois suomennoksesta, koska putosin sen jälkeen kärryiltä hetkeksi. Erikoinen suomennosratkaisu. Mutta ehdottomasti muuten lukemisen arvoinen kirja. Vakavia aiheita huumorin kautta käsiteltynä, näin olen ymmärtänyt. Dialogi ainakin toimi.

   

2. Aurinkotuoli ja aurinkovarjo. Lukemiseen paras on aurinkotuoli, jossa on säädeltävä yläosa eli josta saa pään päälle oman aurinkovarjon. Vaikka olisi miten kuuma, ja vaikka haluaisi ruskettua, pää kannattaa suojata. Lukeminenkin on tosi paljon helpompaa kun se suojaosa suojaa silmiä. Kuvassa näkyy pääni tuon kätevän päävarjon alla.
   
3. Lupa nauttia. Parasta kesäviihdettä on edelleenkin kaiken muun lisäksi lukeminen. Ja lomalla siihen on aikaa.
   

Bonus:
Kuuntelin Helsinki Litissä Domenico Starnonen haastattelun, jonka tulkkasi taitavasti Leena Taavitsainen-Petäjä. Ostin Solmut, ja siitä myöhemmin lisää, kun ehdin lukea.

Lomalta löysin kolme muuta Starnonen kirjaa. Scherzettoa metsästin varsinaisesti, mutta sen löysin vasta loman lopussa. Sen englanninnosta Trick kehuivat niin Helsinki Litin Philip Teir kuin moni muukin. Lacci (Solmut) ja Le false resurrezioni -kirjoissa on upeat kannet, vai mitä?

Solmuista lisää, kun olen ehtinyt lukea sen. Hyvää kesän jatkoa kaikille lukijoille!