Erkki Liikanen: Olin joukon nuorin

Erkki Liikanen: Olin joukon nuorin
Otava 2019

Hakeudu vaikeisiin paikkoihin. Siellä on tilaa.

Näin neuvoi pääministeri Rafael Paasio nuorta Erkki Liikasta, kun tämä kysyi pääministeriltä neuvoja tultuaan valituksi ensimmäiselle kaudelleen kansanedustajana. Hyvä neuvo edelleen, kenelle tahansa, joka tahtoo vaikuttaa.

Luen aina silloin tällöin poliitikkoelämäkertoja. Ne ovat parhaimmillaan loistavia, huonoimmillaan hirveitä. Erkki Liikasen elämäkerta on nimeltään Olin joukon nuorin, ja elämäkertojen joukossa paikkaansa puolustava ikkuna lähihistoriaan.

Erkki Liikasen ura on ollut niin pitkä ja monivaiheinen, että ehdottomasti tämä kirja kiinnosti. Odotin silti enemmän tekstin imua, onhan Erkki Liikanen tunnettu sanavalmiina ja kulturellina ihmisenä.

Teoksen rakenne on sinänsä kiinnostava: Liikanen kuljettaa henkilökohtaisen elämäntarinansa rinnalla suomalaisen hyvinvointivaltion kehitystä ja suurten ikäluokkien sukupolvikokemuksia. Näin yhden suomalaisen elämäkerta laajenee yhden sukupolven kertomukseksi.

Oli kiinnostavaa lukea teiniliiton vuosista, sosialidemokraattisen puolueen vaiheista ja hallitusyhteistyöstä sekä lopulta elämästä politiikan huipulla valtiovarainministerinä ja Suomen EU-komissaarina. Kovin vähän uutta tietoa Liikanen kuitenkaan paljastaa lamaa edeltäneiden vuosien hallitustyöskentelystä ja -vastuusta.

Ministerin aika on kortilla. Nuorena ministerinä Liikanen kävi yömyöhään Valtioneuvoston työhuoneessaan esittelymuistioita läpi. Sen nähtyään Tapio Leskinen, kokenut virkamies, lausui neuvomaan nuorta vastuunkantajaa:

Ministerin olisi hyvä muistaa virkamiesvastuun ja ministerivastuun ero. Virkamies vastaa siitä, että perustelujen teksti on virheetön ja numerot tarkistettu, ministeri vastaa itse asiasta ja päätöksestä. Kannattaa keskittyä siihen.

Liikasen kaltaisia sulavia ja kielitaitoisia verkostoitujia Suomi Euroopassa ja maailmalla edelleen tarvitsee. Muutama vuosikymmen sitten Liikanen oli Suomessa poikkeus, mutta nyt maalla on tarjota kansainvälisiin virkoihin monia päteviä, fiksuja ja kielitaitoisia ehdokkaita, sekä naisia että miehiä.

Haluaisin uskoa, että politiikassa pärjää edelleen uskomalla parempaan tulevaisuuteen ja tekemällä paljon työtä uskomiensa asioiden eteen. Ennen politiikan huipulle noustiin vaiheittain ja hitaasti puolueiden nuorisojärjestöjen tai muiden vastuutehtävien kautta, nyt vastuullisiin tehtäviin voi päästä kevyinkin eväin. Eikä siinä mitään, käyhän joskus niinkin, että tehtävään valittu kasvaa tehtävän mittaiseksi. Sitä on aina ilo todistaa. Eikä politiikka liene rakettitiedettä, vaan yhteisten asioiden jakamista.

 

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s