Edward St Aubyn: Loistava menneisyys ja Toivoa sopii (Patrick Melrosen tarina I–V)

Edward St Aubyn: Loistava menneisyys & Toivoa sopii
Suom. Markku Päkkilä
Otava 2018

Mikä auttaisi häntä saavuttamaan vapauden? Halveksunta? Aggressio? Viha? Niitä kaikkia sotki isän vaikutus, juuri se mistä hän halusi vapautua. Ja entä tämä suru, joka häntä painoi? Kun sitä pysähtyi miettimään hetkeksi, eikö se  ollut opittu siitä, miten isä vajosi lamaantuneeseen alakuloonsa?

Patrick Melrosen tarina, osat I–V, kahdessa niteessä, muistuttaa joiltain osin Karl Ove Knausgådin Taistelua. On sadistinen isä. On pojan tarve tehdä tilit selviksi isän kanssa. On kuollut isä, jonka ruumiista pojan pitää huolehtia. Autofiktiivinen romaani nojaa vahvasti kirjoittajansa todelliseen elämään. Romaani on omaääninen ja puistattava, humoristinenkin. Siitä on tehty Benedict Cumberbatchin tähdittämä, kehuttu HBO-sarja, jonka aion katsoa nyt, kun olen lukenut ensin kirjat. Cumberbatch on itse sanonut Patrick Melrosen roolityön olevan yhden tärkeimmistä omalla urallaan.

Erojakin löytyy. Edward St Aubynin romaanin päähenkilö, Patrick Melrose, on brittiläistä yläluokkaa. Patrickin äiti, Eleanor, on alistunut ja heikko, ja lopulta dementoitunut. Knausgårdilla heikko oli vain isä.

Markku Päkkilä on suomentanut St Aubynin romaanit loistavasti. Lukija nauttii kielen tehovoimasta ja tarkkuudesta. Pureva ja pisteliäs ironia ei katoa käännökseen, vaan iskee lukijan tainnoksiin toistuvasti. Kääntäjä on tehnyt loistotyötä, mutta alkuperäisen tekstinkin täytyy olla poikkeuksellisen nerokasta. Miten joku osaakin tähdätä iskunsa näin tarkasti kohteeseen? St Aubyn osaa. Toivoa sopii tosin hieman jämähtää lopussa, ja lukija väsähtää Eleanorin hautajaisissa. Ensimmäinen nide, Loistava menneisyys, sen sijaan ei jätä sijaa toiveille.

Romaaneja sitoo toisiinsa Patrick Melrosen tarina. Toinen nide alkaa kuitenkin hänen vastasyntyneen poikansa, Robertin, kuvauksella syntymänsä hetkestä.

Minkä takia ne olivat olleet tappavinaan hänet kun hän syntyi? Häntä oli valvotettu päiväkausia, hänen päänsä oli muksahtanut kerran toisensa jälkeen umpinaiseen kohdunkaulaan, ja kurkun ympärille oli kiedottu kuristavaa napanuoraa, sitten äidin vatsa oli leikattu auki kylmillä keritsimillä, hänen päähänsä oli tartuttu ja niskaa oli väännelty puolelta toiselle, hänet oli kiskottu kodistaan, ja häntä oli lyöty, silmiin oli suunnattu lamppu ja hänet oli viety kokeisiin, pois puolikuolleena viruvan äidin luota. Kenties tarkoituksena oli tehdä loppu hänen nostalgisesta kaipuustaan vanhaan maailmaan.

Tästä tuli mieleen Ian McEwanin Pähkinänkuori, jossa näkökulma on äidin kohdussa varttuvan sikiön. Toivoa sopii -romaanissa Robertin sikiövaihe vain jää lyhyeksi. Robertista varttuu älykäs ja tarkkanäköinen lapsi, joka osaa imitoida elitistisiä sukulaisiaan jo viisivuotiaana tarkasti.

Loistava menneisyys (Patrick Melrosen tarina I-III) vie päähenkilön ahdistavaan lapsuuteen brittikartanossa, sieltä New Yorkiin, jossa Patrick on hakemassa isänsä tuhkia ja vetämässä huumeita suonet täyteen. Toivoa sopii (Patrick Melrosen tarina IV-V) näyttää Patrickin isänä ja taistelemassa perinnöstään, Ranskan perintöhuvilasta, jonka Eleanor-äiti haluaa testamentata huuhaa-Seamusille Patrickin asemesta. Isänsä lisäksi Patrick tekee tiliä äitinsä kanssa, joka ei ole puuttunut Patrickin lapsena kokemaan hyväksikäyttöön.

Romaaneissa brittiyläluokka kuvataan ahneena, itsekeskeisenä ja degeneroituvana sen edustamien yksilöiden kautta. Niin Eleanorin sisar Nancy, kuvottava Nicholas Pratt kuin sadistinen David-isäkin näytetään säälimättä ja paljastavassa valossa naurettaviksi ja säälittäviksi, kuin Titanicin vajotessa meren pohjaan juhlia jatkaviksi idiooteiksi. Vain yläluokkaan kuuluva voin näin tarkasti omaa yhteisöään kuvata.

”Tämä on yhden aikakauden loppu”, Patrick sanoi.
”Ja juhlien loppu”, Anne sanoi. ”Orkesterikin tekee lähtöä.”

 

 

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s