Philip Teir: Neitsytpolku

Philip Teir: Neitsytpolku
Käsikirjoituksesta suomentanut Jaana Nikula
Otava 2020

Paulalla oli iso vuokrakaksio Neitsytpolulla. Koti oli kaunis ja viihtyisä: itämaisia mattoja lattialla, kudonnaisia seinillä. Jotenkin Richardista tuntui kuin hän olisi tullut kotiin. Paulan asunto oli tuttu, aivan niin kuin Paulakin, ikään kuin olisi ennalta päätetty, että he jonain päivänä vielä tapaisivat toisensa.

Kuluneiden viime viikkojen aikana ei ole tullut pakottavaa tarvetta kirjoittaa kirjoista – varsinkaan tänne blogiin. Se on tuntunut melko merkityksettömältä kaiken muun rinnalla, enkä ajattele nyt koronavirusta. Elämä jatkuu koronasta huolimatta, hyvässä ja pahassa.

Tänään luin kuitenkin niin hyvän Reetta Rätyn kirjoittaman Philip Teirin haastattelun Suomen Kuvalehdestä, että päätin elämän jatkuvan ja niin myös arkisten harrastusten. Tämä blogi kuuluu jälkimmäisiin.

Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että kotini on kirjoja täynnä. Ei ole tullut lukemisesta puutetta, vaikka kirjastot menivät kiinni. Osa kotini kirjoista on vielä lukemattomiakin. Lisäksi olen ostanut verkosta uusia kirjoja, ja ystävien kesken olemme myös turvavälein lainanneet kirjojamme toisillemme puolin ja toisin. Niinpä eräänä maaliskuisena iltana minä lainasin Rachel Cuskit ystävälle ja sain tilalle Neitsytpolun.

Olen lukenut kaikki aiemmat Teirin romaanit, ja vaikka niiden nimet ovat luvanneet enemmän kuin olen kirjoista lopulta saanut, halusin tietysti lukea tämän uusimmankin.

Olen kateellinen Teirin kirjojen nimistä, sillä olisin itse halunnut juuri nuo nimet omille (olemattomille) kirjoilleni: Talvisota. Avioliittoromaani ja T.S. Eliotiin viittaava Tällä tavalla maailma loppuu. (Kirjojen nimet ja kannet OVAT tärkeitä.) Nuo kirjat jäivät hieman etäisiksi itselleni, mutta pidän silti Teirin kirjallisesta otteesta ja aiheenvalinnasta. Fanitan myös niin paljon hänen perustamaansa Helsinki Lit -käännöskirjafestivaalia, että haluan toki lukea hänen kirjoittamaansa tekstiäkin.

Philip Teir kirjoittaa ihmissuhteista viileästi mutta vihjaten henkilöhahmojen sisäisiin myrskyihin. Avioliitto, parisuhde ja perhesuhteet ovat aiheena Neitsytpolussakin, joka keskittyy tosin enemmän välivaiheeseen: siihen miten päähenkilön avioliitto loppuu ja uusi suhde alkaa lomittain eroprosessin kanssa. Kaiken lisäksi päähenkilö jättää päivätyönsä ruotsinkielisessä sanomalehdessä.

Sanotaan, että ihmisen stressaavimmat kriisit ovat ero, läheisen kuolema ja muutto. Romaanin Richardille nämä ovat kuolemaa lukuunottamatta samanaikaisesti läsnä. Mutta toisaalta on myös rakastuminen ja uuden alku. Neitsytpolku autofiktiivinen romaani, minkä kirjailija itsekin toteaa, vaikka päähenkilöiden nimet onkin muutettu.

Kun me tapasimme, sinulla oli omat vakiintuneet kuviosi ja kaunis koti, missä kaikki oli järjestetty sinun mielesi mukaan. Sinä ja minä joimme kahvia sängyllä etkä tiennyt mitään minun elämästäni, minun perheestäni, minun lapsistani. Mutta sitten se kaikki hyökyi päällesi kuin jättilaisaalto.

Helsingin maantieteelliseen paikkaan kiinnittyvä kirjan nimi luo tietysti mielikuvia, mitä kellekin. Minulle Neitsytpolku tuo aina ensimmäisenä mieleen vanhimman sisareni tiedekunnan, joka sijaitsi Neitsytpolulla 1980-luvulla. Romaanin kadut ja kirjalliset piirit tunnistan, mikä kieltämättä antaa lisäsävyjä lukemiseen.

Eipä minulla oikestaan ole tästä muuta sanottavaa kuin että aion kyllä lukea Teirin seuraavankin romaanin, jahka se joskus ilmestyy. Tässä mainio Suomen Kuvalehden haastattelu (disclaimer: juttu saattaa olla maksumuurin takana). Jutussa on kiinnostavaa asiaa muun muassa kaksikielisyydestä, suomen ja ruotsin erilaisesta pilkutuksesta ja näiden kahden kielen olemuksesta. Hieno kirjailijahaastattelu!

Bubbling under:
Luen parhaillaan taidokasta Alice Martinin suomennosta George Eliotin psykologisesta romaaniklassikosta Daniel Derondasta. Uskomatonta, että romaani on vasta nyt ensimmäisen kerran suomennettu. Sivuja kirjassa riittää, ja olen vasta vajaassa puolessavälissä. Mutta erinomaista luettavaa näin eristyksessä. Suosittelen!

Kirjasta innostuneena perustin jopa lukupiiritapahtuman Facebookiin, ja se toteutuu joko etänä tai fyysisesti torstaina 4.6.2020 klo 18-20. Vielä ehdit lukea kirjan, jos haluat osallistua. Tervetuloa! Lähetä minulle blogiini yksityisviestiä, jos haluat tapahtumakutsun.

Näiden valkovuokkojen myötä toivotan sinulle parempaa loppukevättä ja valoisia päiviä!

 

 

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Philip Teir: Neitsytpolku

  1. Tämä kiinnostaa minua, pidin edellisestä (Tällä tavalla maailma loppuu tjs.). Kismittää, kun muut kustantamot ovat lähettäneet niin kiltisti arvostelukappaleitaan nyt kun uutuudet jumittavat kirjastoissa, mutta Otava ei 😦

    • arjamatkalla sanoo:

      Hei! Totta, minäkin kysyin tuota Schulmania Otavalta, mutta kävin sitten metsästämässä sen kauempaa Suomalaisesta kirjakaupasta, jossa sitä oli vain yksi nide. Lähi-Suomalaisessa ei sitäkään.

  2. arjamatkalla sanoo:

    Kirjastojen avaus on ilahduttanut! Hain jo ison pinon varauksia! Gummerus lähetti toivomani kirjan kyllä! Mukavia lukuhetkiä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s