Antti Rönkä & Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen

Antti Rönkä ja Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen
Pelosta, kirjoittamisesta ja kirjoittamisen pelosta
Gummerus 2020

Isä,
pyysit minua kertomaan kaiken. Kaikkea on vaikea kertoa. Olen kyllä yrittänyt sitä, näissä kirjeissä, käsikirjoituksessani, terapeutin penkillä. Kaikkea on vaikea kertoa jo siksikin, että kaikkea tapahtuu koko ajan. Kun aloitimme kirjeenvaihdon, olin yksinäinen ja turhautunut. Nyt minulla on Sini ja olen onnellinen. Mutta väsynyt. Olen väsynyt ahdistukseen, pelkoihin, jatkuviin painajaisiin ja siihen että tunnen itseni riittämättömäksi melkein kaikilla mittareilla. – –
Antti

Moi Antti
Minä luulin, että me olimme jo puhuneet paljon. Mutta paljon olisi jäänyt näköjään puhumatta ilman kirjettäsi. – –
Isä

***

Olen melkein sanaton. Sanaton siitä avoimuudesta, jolla Antti Rönkä (poika) ja Petri Tamminen (isä) käyvät kirjeenvaihtoa keskenään teoksessa Silloin tällöin onnellinen. Mutta ymmärrän, miksi on helpompi olla avoin kirjeissä kuin kasvokkain. Se vain on niin.

Kirjeenvaihto alkaa, kun poika työstää esikoisromaaniaan Jalat ilmassa. Romaani kertoo kiusaamisesta ja sen seurauksista. Kiusaamisen poika on aina salannut vanhemmiltaan. Opiskellessaan jo toisella paikkakunnalla poika ottaa yliannoksen lääkkeitä, jolloin vanhemmillekin paljastuu pojan henkinen pahoinvointi.

Kirjeenvaihdon kuluessa isä saa luettavakseen pojan keskeneräisen käsikirjoituksen. Rönkä käy läpi kirjoittamiseen liittyviä odotuksiaan ja pelkojaan mutta myös välejä isään käydään läpi. Isä on pojalle kirjallinen esikuva hyvässä ja pahassa, mutta myös peili, josta katsoa omaa elämää ja kirjoittamista.

Isä lukee poikansa kirjeitä niiden kirjallisia ansioita arvostaen, mutta samalla omaa isänrooliaan ja siinä onnistumista arvioiden. Tamminen kehuu pojan kirjallisia kykyjä, mutta neuvojakaan ei kokenut kirjoittaja ja opettaja voi olla pojalleen antamatta. On vain oikein, että poika haluaa isänsä neuvot muttei aina niitä noudata. Rönkä tekee symbolisen isänmurhan kirjeissään, mutta niin että molemmat jatkavat kirjoittamista omalla tavallaan.

Syksystä 2019 kevääseen 2020 on julkaistu Itkosen ja Westön 7+7:n ja Röngän ja Tammisen Silloin tällöin onnellinen -teoksen lisäksi ainakin Märta Tikkasen Pakko yrittää kir-, jossa on Tikkasen itse kokoamaa kirjeenvaihtoaan 40 vuoden ajalta; tässä tapauksessa kirjeitä ei luultavasti ole alunperin kirjoitettu julkaistaviksi. Isän ja pojan kirjeenvaihtoa on myös edesmenneen Jörn Donnerin ja tämän pojan Rafael Donnerin 2018 julkaistu keskusteluteos Ennen kuin olet poissa. Äidin ja tyttären kirjeenvaihtokirjoja olen hakenut, mutten kovin montaa ole löytänyt. Notkopeikko on blogannut Alice Kuipersin Terveisin äiti -romaanista, joka koostuu äidin ja tyttären jääkaapin oveen jättämistä kirjelapuista. Kirjavinkeissä huomasin Uskollinen ystävänne -kokoelman Jane Austenin kirjemuotoisista romaaneista.

Miksi kirjeenvaihto kirjallisena muotona nyt kiehtoo kustantajia? Eihän juuri kukaan enää kirjoita kirjeitä arkielämässäkään? Sähköpostit, tekstiviestit ja verkkokeskustelut eivät säily jälkipolville ellei niitä tulosta paperille ja arkistoi jonnekin.

Uskoisin, että elämäkertakirjallisuuden suosio valuu osittain tännekin: aitous ja ihmisten elämänkokemukset kiinnostavat, ja samalla kiinnostaa se, miten kokijat näitä itse toisilleen kertovat.

Vinkki kustantajille: lukisin mielelläni esimerkiksi Elsa Saision ja Pirkko Saision kirjeenvaihtoa tai Tarja Halosen ja tyttärensä Annan kirjeenvaihtoa. Varmasti hyviä äiti-tytär-pareja löytyy enemmänkin.

Kirjeet ja kirjeenvaihto kirjallisena lajina on tuttu jo keskiajalta, aviopari Abélardin ja Héloïsen 1100-luvulta peräisin säilyneissä kirjeissä. Ranskan kirjallisuudessa on tunnettu kirjeromaanit jo 1700-luvulla. Madame de Sévignen kirjeet tyttärelleen julkaistiin vuonna 1726. Valistusajan filosofi ja kirjailija Jean-Jacques Rousseaun kirjeitä luki 1800-luvulla muun muassa George Sand, joka sittemmin kävi itse kirjeenvaihtoa kirjailija Gustave Flaubertin kanssa.

Flaubertin kirjeenvaihtoa on luettu ranskan kielen tyylioppaanakin. Alla olevan folio classique -pokkarin Flaubert. Correspondance olen hankkinut Ranskasta, ja on sitä hieman luettukin post it -lapuista päätellen. Sieltä löytyy myös kirjeitä George Sandille.

Julkaisemiseen tähtäävää kirjeenvaihtoa käydään niissä kirjoittajan rooleissa, joissa sitä päätetään käydä. Alun perinkin on tarkoitus kirjoittaa useammalle kuin yhdelle vastaanottajalle, kuten Itkosen ja Westön tai Röngän ja Tammisen tapauksessa. Silloin tällöin onnellinen käy syvemmillä vesillä kuin Itkosen ja Westön kirja, mutta se johtuu luultavasti perhesiteistä. Kahden kirjailijan kirjeenvaihto tuppaa joskus olemaan vähän kuivaa ja paperinmakuista, kuten esimerkiksi Paul Austerin ja J.M. Coetzeen Tässä ja nyt. Kirjeitä ystävyydestä -teoksessa.

Silloin tällöin onnellinen on kaunokirjallinen teos, josta lukija oppii kirjoittamista samalla kun seuraa isän ja pojan keskustelua henkilökohtaisista asioista. Molemmat kirjoittavat julkaistakseen, ja siksi kunnianhimo kirjoittamista kohtaan on korkealla myös tässä teoksessa.

Silloin tällöin onnellinen näyttää, että jos ei voi puhua tärkeistä asioista silmätyksin, voi ainakin yrittää kirjoittaa. Kirjeenvaihto on sitä paitsi hyvä tapa oppia tuntemaan toinen. Saisipa taas ryhtyä perinteiseen kirjeenvaihtoon jonkun itselle rakkaan tai tuntemattoman kanssa. (Tosin luultavasti kävisin kirjeenvaihtoon sähköpostilla mieluummin kuin kynällä, koska käsialani on mennyt yhtä huonoksi kuin lääkäreillä.)

Tältä Kysy kirjastonhoitaja -sivustolta löytyy rakkausaiheisia kirjeenvaihtokokoelmia niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta, jos aihe rupesi kiinnostamaan.

Edit: korjattu Elena Leeve Elsa Saisioksi. Ihan itse huomasin mokan. 😀

 

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s