Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija

Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija
Suom. Susanna Tuomi-Giddins
Bazar 2020
(ilmestyy 16.1.2020)

Huntley & Palmers -keksipurkki,
jonka sisällä on ihmisen tuhkat?
Löydetty London Bridgen asemalta
Brightoniin klo 14.42 lähteneestä junasta
(kuudes vaunu junan alkupäästä laskettuna).
Vainaja tuntematon.
Jumalan siunausta, lepää rauhassa.

Sain kustantajalta ennakkokappaleen esikoiskirjailija Ruth Hoganin kohta (tarkemmin 16.1.2020) ilmestyvästä romaanista Kadonneiden tavaroiden vartija. Kirjassa oli hauska idea: se sisältää tarinoita esineistä. Luin kirjan viikonloppuna, koska kirja oli loistava oppimateriaali siihen, mistä kaikesta voi kirjoittaa fiktiota. Ihan kaikesta, vaikka oman kenkähyllyn kenkälusikasta!

Tämän kirjan ennakkomarkkinointiin oli myös panostettu, koska aivan ensimmäisen maistiaisen kirjasta sain jo marraskuussa suklaan muodossa. Pienen suklaalevyn kansi oli kirjan kannen mainos. Kiva yllätys!

Kadonneiden tarinoiden vartija on sympaattinen ja viihdyttävä romaani. Kehyskertomus toimii hyvin. Välillä tosin hyppäsin niiden esinetarinoiden yli, jotka eivät tuntuneet oikein liittyvän itse tarinaan; osalla esineistä oli kuitenkin kehyskertomuksen juonen kannalta tärkeä rooli.

Uskon, että tämä romanttinen feel good -romaani löytää suomalaisetkin lukijansa, niin viehättävä se oli. En olisi tähän kirjaan oma-aloitteisesti tarttunut, enkä ollut kiinnittänyt romaaniin huomiota kirjakatalogissaan, mutta kuten edellä mainitsin, oli hyödyllistä lukea kirja ihan vain kirjoittamisen oppaana. Romaani oli myös aidosti herttainen ja miljöönä Lontoo ylivertainen. Kertaakaan ei tullut sellainen olo, että kirjailija olisi laskelmoinut kirjaansa kirjoittaessaan, kenties siksi, että tämä on Ruth Hoganin esikoisromaani.

Romaanin kehyskertomus lyhyesti kustantajan sivuilta lainattuna:

Padua on ruusupuutarhan ympäröimä lontoolainen talo, jonka omistaa iäkäs kirjailija Anthony Peardew. Kirjailijan apuna työskentelee nelikymppinen Laura, joka pakenee ihmissuhteiden haavoittavuutta Paduan ruusuntuoksuisiin huoneisiin ja pysähtyneeseen aikaan.

Kehyskertomuksen kanssa kulkee rinnakkain 1970-luvulta nykypäivään toinen tarina, jossa liikutaan lontoolaisen pienkustantamon käsikirjoitusten ja henkilöiden maailmassa. Tälläkin tarinalla on yhteytensä päätarinaan.

Kirjan ovat lukeneet myös muun muassa Kirjakko ruispellossa ja Anun ihmeelliset matkat.

PS Esineiden tarinoita löytyy myös esimerkiksi Hannu Mäkelän kirjasta Pienten esineitten hiljainen elämä ja Edmund de Waalin omaelämäkerrallisesta sukutarinasta Jänis jolla on meripihkanväriset silmät. Jälkimmäinen on niin kiehtova, etten ole vieläkään saanut siitä blogipostausta aikaiseksi. Suosittelen!

 

 

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s