Nobelista ja muusta syksyisestä kirjoihin liittyvästä

Johan Bargum: Lyhykäisiä.
Suom. Marja Kyrö
Teos & Förlaget 2017

Pari viikkoa sitten vein vanhoja tavaroita SPR:n Konttiin. En tietenkään päässyt sieltä ulos ilman kirjaostoksia. Olin onnellinen löydettyäni muutaman puuttuvan niteen keräämääni Tito Collianderin muistelmasarjaan. Enää puuttuu kolme osaa.

”Vuosina 1964−1973 ilmestynyt seitsenosainen omaelämäkerrallinen sarja kertoo Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomen puolelle päätyneen emigrantin elämästä ja uskonnollisesta hapuilusta eri kulttuurien välissä.”
Lähde: Wikipedia

Nobel-viikko oli ja meni. Vuoden 2018 ja 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajat kerrottiin. Muutama päivä sen jälkeen Akatemian entinen vakituinen sihteeri Sara Danius menehtyi syöpään. Daniuksen varhainen poismeno järkytti ainakin minua, vaikka tiesinkin vakavasta sairaudesta. Hänen toimensa Akatemian ummehtuneiden hyvä veli -verkostojen purkajana ei jäänyt vihamiehiltä, mutta ei myöskään yleisöltä huomaamatta. Danius ansaitsisi kunnianpalautuksen ja pian.

Sanna Nyqvistin kiinnostava tietokirja Räjähdemiehen perintö. Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta on hyvin kirjoitettu ja toimitettu, ja sitä oli ilo lukea. Jos Nobelin palkinnon tai Ruotsin Akatemian historia –  ja ylipäänsä kirjallisuuteen liittyvä vallankäyttö – kiinnostaa, suosittelen lukemaan Räjähdemiehen perinnön. Erityisesti kirja valottaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon sukupuolittuneita valintaperusteita aikojen saatossa. Kirja on myös Kanava-kirjapalkinnon ehdokkaana.

Kuvassa on kirjaston lainapino, joka piinaa, koska takana olevassa pinossa on omia kirjoja, joita tekeisi myös mieli lukea. Näiden eräpäivä kuitenkin kolkuttaa kohta.

Henrik Karlssonin ja Tiina Nevalan kevyt romaani Ihan niin kuin me oli käteen palautushyllystä tarttunut sikaa säkissä -laina. Kirjoittajat toimivat kustannusalalla (Ruotsissa), ja olikin kivaa vaihtelua lukea kustannustoimittajan ja kirjallisuustieteilijän romanssista Tukholman kirjallisissa piireissä. Romaanissa oli hyvä rakenne ja sopivan vetävä juoni.

Olin sairaana melkein viikon ja aina välillä, kun lääke teki olosta siedettävän, luin hetken jotain kevyttä. Onneksi olin lainannut Mari Jungstedtin Anders Knutas -sarjan uusimman Pimeys keskellämme, joka ei liiemmin yllättänyt, mutta ei myöskään pettänyt. Taattua tavaraa.

Jaksoin tehdä pikavisiitin kirjamessuille tänään. Siitä huomenna lisää.

JK Pahoittelen kuvien huonoa laatua.

 

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s