Domenico Starnone: Kepponen

Domenico Starnone: Kepponen
Suom. Leena Taavitsainen-Petäjä
WSOY 2019

Tänä aamuna en ole varma, pelkäänkö pojan puolesta vai pelkäänkö poikaa.

Kustantajan sivuilla kysytään: Pojasta polvi paranee – mutta voiko isoisä sellaisesta selvitä? Tästä on kysymys Kepposessa, Domenico Starnonen nokkelassa romaanissa.

Viime keväänä Starnone poikkesi Helsinki Litissä Solmut-romaaninsa haastattelussa. Kaikkia kiinnosti Starnone, onhan hän Anita Rajan aviomies. Rajaa taas arvaillaan Napoli-sarjan kirjoittajaksi Elena Ferranteksi. Oma villi arvaukseni on, että Ferranten takana on SEKÄ Raja ETTÄ Starnone. Solmut, jota en vieläkään ole lukenut, on kuulemma eräänlainen miehen vastine Hylkäämisen päivien naisen näkökulmaan.

Suomalaiset kirjanystävät antoivat kirjailijapariskunnan liikkua rauhassa Savoyssa, koska pariskunta ei halunnut hälyä ympärilleen. Oli hienoa, että suomalaiset tätä pyyntöä kunnioittivat. Omistuskirjoituksia sai kuitenkin hakea. Tässä kuvassa minä yritän solkata kiitoksia italiaksi, siinä onnistumatta, koska olin niin häkeltynyt.


Kuva: Helsinki Lit. Kuvaaja: Saara Autere.

Kiitos WSOY:lle ja kääntäjä Leena Taavitsainen-Petäjälle, joka on tehnyt taas hienoa työtä. Kieli on rikasta ja vivahteikasta, rivien välissä on paljon asiaa.

Romaanin synopsis lyhyesti: seitsemänkymppinen Milanossa asuva kuvittaja Daniele Mallarico (olen luullut aina, että Daniele on naisen nimi!) ja hänen 4-vuotias tyttärenpoikansa Mario viettävät muutaman päivän kahdestaan Napolissa pojan kotona. Marion vanhemmilla Bettalla ja Saveriolla on aviokriisi, ja he lähtevät seminaarimatkalle, jolla Saverion on määrä pitää esitelmä ja avioparin on tarkoitus selvitellä välejään. Daniele ei haluaisi lähteä Milanosta, koska hänen pitäisi viimeistellä Henry Jamesin novelliin The Jolly Corner tarkoitettuja plansseja. The Jolly Corner on kummitustarina, jossa päähenkilö Spencer Brydon haahuilee New Yorkissa tyhjässä lapsuudenkodissaan.

Danielen työ ei vain etene, ja lapsenhoito Napolissa sopii huonosti kuvioon, mutta kieltäytyäkään Daniele ei osaa. Nelivuotias Mario osoittautuu pikkuvanhaksi ja lahjakkaaksi pojaksi, mutta omapäiseksi ja nokkelaksi. Daniele saa käyttää kaikki keinot pitääkseen pojan tyytyväisenä sen aikaa kun vanhemmat ovat poissa. Poika ei halua mennä päiväkotiin vaan on kiinnostunut viettämään aikaa isoisänsä kanssa.

Kirjan yksi tärkeä päähenkilö on Bettan ja Saverion koti, joka on myös Danielen lapsuudenkoti. Danielen kuvitukset Henry Jamesin novelliin ja samanaikainen vierailu omassa lapsuudenkodissa saavat Danielen työn uudelle tolalle: Jamesin romaanin 1800-luvun newyorkilaiset huoneet alkavat muistuttaa Danielen Napolin lapsuudenkodin huoneita.

Jossain vaiheessa Mario saa luvan piirtää Danielen vieressä omia kuviaan, jos lupaa olla hiljaa. Poika onkin mainio matkimaan, ja Daniele toteaa pojan olevan lahjakkaampi kuin seinillä riippuvat päiväkotisöherrykset antavat olettaa. Onko siis aika lopettaa omat yritelmät ja siirtyä eläkkeelle, kun lapsenlapsella on enemmän näkemystä ja omaperäisyyttä kuvissaan kuin palkitulla kuvittajalla?

Kirjan ongelmia enteilevä ilmapiiri kiristyy loppua kohden. Lapsen ja aikuisen välinen henkien taistelu paljastaa, miten riippuvaisia me ihmiset, eri-ikäiset ja erilaiset, toisistamme olemme.

Romaanin lopussa on Danielen piirroksia ja muistiinpanoja ”Kepponen”-romaania varten.  Ovatkohan piirrokset Starnonen omasta kynästä? Epilogin otsikko on The Jolly Joker – Iloinen ilveilijä, Henry Jamesin novellia mukaillen. Daniele kutsuu romaanissa poikaa Jokeriksi.

Kepponen on romaani luovasta työstä, luomiskyvyn ehtymisestä ja vanhenemisesta, mutta se vihjaa rivien välissä luovuuden olevan myös alati uusiutuva voima.

Aaveen muoto on Spencerin olettamusten ja Alicen unien tuotosta. Kaksi selkeästi määriteltyä identiteettiä kaivaa sisältään mahdollisen muodon. Liike: James jättää kertomatta, millä tavalla Brydonin alter ego löytää tien ulos määrittelemättömyydestä, indistinctiveness. Se on sen sijaan minun tehtäväni. Minun on hahmoteltava tuo toinen hetkellä, jolloin se piirtyy esiin samankaltaisuudesta ja erkaantuu Brydonista muuttuakseen hänelle asteittain vieraaksi. Aion piirtää useamman Brydonin kierähtämässä ulos Brydonista, kaikki keskenään erilaisia, kaikki erilaisia kuin todellinen Brydon.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s