Alison Bechdel: Äideistä parhain. Koominen draama

Alison Bechdel: Äideistä parhain. Koominen draama
Are you my mother. A comic drama.
Suom. Anu Turunen
Like 2012

Elämäkerturi kertokoon tunnetut tosiasiat tarkasti, täydellisesti, kommentoimatta; sitten kirjoittakoon elämän fiktiona. (Virginia Woolf)

Kiitos Sivumennen-podcastin Jonnan ja Johannan löysin Alison Bechdelin upean sarjakuvaromaanin Äideistä parhain. Koominen draama. Todellakin, kyseessä on sarjakuvaromaanin mittainen psykoanalyysi. Mikäpä sen sopivampaa Maailman Mielenterveyspäivänä kuin kirjoittaa kiitokset tästä teoksesta.

Tunnustan: en ole oikein sarjakuvaihminen. Ne kerrat kun olen lukenut aikuisten sarjakuvia, olen ollut vaikuttunut. Mutta en silti lue niitä vakituisesti. Sarjakuvaromaaneissa, kuten muissakin hybridimäisissä romaaneissa, minulle on vaikeaa seurata tekstiä ja kaikkea sitä oheismateriaalia, mikä tekstiin on liitetty. J.M. Coetzeen romaani, jonka nimeä en nyt muista, suisti minut järjestyksen ihmisenä melkein raivon partaalle: teksti eteni eri tahtiin kuin sen alaviitteet, mikä turhautti kovasti. En pidä tekstissä edestakaisin hyppimisestä. Julia Kristevan omaelämäkerrallisesta ja teoriapitoisesta tietokirjasta Stabat Materista tosin pidin, mutta se taas oli oman lajinsa edelläkävijä, ja rytmillisesti toimiva.

Bechdel rakentaa mestarillisen kudelman, jossa tekstin ja kuvan sekä eri aikatasojen välillä kulkeminen kutovat ylimääräisen tason kertojan omaelämäkerralliseen romaaniin. Bechdel oli jostain nimenä tuttu aiemmin, mutta ilman viittausta elämäkerrallisuuteen ja psykoanalyysiin en luultavasti olisi tähän romaaniin tarttunut.

(Mielenterveyspäivän takia pieni omaelämäkerrallinen välihuomautus:
Elämässäni olen nyt ja tässä vain siitä syystä, että olen saanut ammattiapua. Pitkäkestoinen ja onnistunut psykoterapia on tuonut minut tähän päivään. Sen ansiosta elämä ei ole enää vain selviytymistä päivästä päivään. Olen tehnyt paljon henkistä työtä, jotta olen saanut katkaistua sellaisia tapoja olla ja kommunikoida (tai olla kommunikoimatta), jotka ovat vaikeuttaneet kaikkien elämää ja ihmissuhteita. Tämä työ itseni kanssa on välillä ollut turhauttavaa, koska muuttuminen ei ole nopeaa eikä kivutonta. Monesti olen ottanut yhden askelen eteen- ja kaksi taaksepäin. Ja sitten kuitenkin tapahtuu edistystä, aina välillä. Siksi kaikki on kannattanut.)

Tunnustuksellisuudesta ja omaelämäkerrallisuudesta kiinnostuneena jo gradussani pohdin sitä, mitä asioita ihminen valitsee elämäntarinaansa. Varsinkin trauman käsittely suhteessa omaan elämäntarinaan kiinnostaa.

Alison Bechdel kirjoittaa koomisessa draamassaan, kuten hän on sarjakuvaromaaninsa lajityypin määritellyt sekä äidistään että itsemurhan tehneestä isästään. Vaikeista aiheista huolimatta Bechdelin teos on itseironinen, siinä on huumoria ja elämänmakua. Koominen ooppera lajityyppinä vältteli vakavia aiheita, ja keskeistä on puhuttu dialogi.  Äideistä parhain koomisena draamana ravisteleekin lajityyppiään.

Romaanissa käydään läpi suhdetta äitiin ja edesmenneeseen isään ja Alisonin terapiaa eri elämänvaiheissa. Alison on tässä tunnustuksellisessa romaanissaan jo tunnustettu sarjakuvataiteilija, joka tuli tunnetuksi lesbosarjakuvallaan Lepakkoelämää. Alisonin äidin on on ollut vaikea tunnustaa Alisonin seksuaalista suuntautumista, mikä puolestaan on vaikeuttanut Alisonin elämää. Äiti ja Alison käyvät pitkiä puhelinkeskusteluja, joissa äiti on enimmäkseen äänessä. Alisonin isä taas oli piilohomoseksuaali, joka ei pystynyt hyväksymään identiteettiään ja päätyi lopulta itsemurhaan.

Romaanissa viitataan sekä Virginia Woolfin Majakkaan että lastenlääkäri ja psykoanalyytikko Donald Winnicottiin (1896–1971), jolla on ollut suuri merkitys yhdelle psykoterapian suuntaukselle. Majakkaa en ole vieläkään lukenut, hävettää tunnustaa, vaikka on ollut lukulistalla kauan. Winnicottin ajatukset ovat kiinnostaneet jo kauan, ja tämän romaanin kautta niihin tutustuminen vihdoinkin onnistui.

Winnicott uskoi intohimoisesti myös ”yksilön kehitykseen… lähtölaukauksesta aina vanhuuteen ja kuolemaan saakka”. Hänen oma elämänsä toimii loistavana esimerkkinä ihmisen elämänmittaisesta kasvusta.

Äideistä parhaimman luvut on nimetty teoreettisin termein: Kyllin hyvä äiti, Siirtymäobjektit, Aito ja väärä itseys, Mieli, Viha, Peili ja Suhde objektiin. Jokainen luku alkaa Alisonin näkemällä unella, jota hän työstää terapiassa. Unien työstäminen on mielenkiintoista, koska niissä pääsee käsiksi alitajuntaan ja tiedostamattomaan, asioihin, joista ei välttämättä edes haluaisi tulla tietoiseksi. Unia olen yleensä nähnyt vain silloin, kun olen tehnyt työtä oman itseni kanssa. Silloin unet ikään kuin vievät asian käsittelyä eteenpäin ja antavat uuden näkökulman kulloiseenkin asiaan. Minusta suurin osa ihmisen elämän ongelmista on käsiteltävissä; hankalia asioita on mahdollisuus tutkia, ja niihin on mahdollisuus löytää ratkaisuja, jos saa apua ja tukea toisilta ihmisiltä. En oikein jaksa lukea elämäntaitokirjallisuutta, mieluummin käsittelen asioita muuten. Enkä jaksa yhtään psykologisointia. Postauksen alla on kuitenkin yksi vinkki niille, joita Donald W. Winnicott kiinnostaa.

Kuten Winnicott uskon, että meillä on mahdollisuus kasvaa henkisesti aina kuolemaamme saakka.

Suosittelen tätä kirjaa kaikille lämpimästi. Maailman Mielenterveyspäivän sanoin:

Olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet.

*****

Lisälukemista:

Daniel Mendelsohn: But enough about me. What does popularity of memoirs tell us about ourselves. The New Yorker, January 17, 2010.  (Bechdelin romaanissa mainittu essee)

Kaisa Kuurne ja Simo Kuurne: Sisäisen orvon viisaus. Kuinka löydän kotiin. Basam Books 2018.

Winnicottista, onnenohjelmista ja kirjasta: https://www.kaupunkilehti.fi/sisaisen-orvon-viisautta-etsimassa/

 

 

 

 

 

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s