Podcasteja ja äänikirjoja

 

Tämä bloggaus on lyhyt katsaus omiin kokemuksiini äänikirjoista ja kirjapodcasteista.

Kesäloman jälkeen olen käyttänyt aikaa tutustuen BookBeatin ääni- ja sähkökirjoihin sekä erinäisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin kirjapodcasteihin. Jälkimmäisistä ehdottomasti eniten ja säännöllisimmin olen kuunnellut Sivumennen-podcastia. Sitä emännöivät kuvassa poseeraavat Jonna Tapanainen ja Johanna Laitinen.

BookBeat (Bonnier) ja Storytel (Otava) taas ovat mobiilisovelluksia ja palveluita, joissa voi sekä lukea e-kirjoja suomeksi että kuunnella osaa niistä; myös englanniksi kirjoja löytyy. Storytelin valikoimaan en ole vielä tutustunut, koska BookBeatinkin kuuntelu on jäänyt vähäiseksi.

Sivumennen-podcastiin olen hurahtanut hurmaavien ja osaavien toimittajien takia. Hersyvä nauru ja itseironia eivät vähennä kuuntelemisen iloa, mutta tärkeintä kuitenkin on, että toimittajat ovat asiaansa perehtyneitä, kokeneita kirja-alan ammattilaisia. Heiltä olen saanut vinkkejä ulkomaisista kirjajulkaisuista, nettisivustoista, joihin en itse olisi törmännyt ja jotka kuitenkin minua kiinnostavat.

Sivumennen-podcastien alussa on on aina ajankohtainen osuus, ja vasta sen jälkeen keskustelua jakson aiheena olevasta kirjasta.

Tänään kuuntelin metsälenkillä jaksot Nobel-palkitun Svetlana Aleksejevitsin Sodalla ei ole naisen kasvoja -kirjasta ja Rosa Liksomin Everstinnasta. Aleksejevits-jakson alussa oli pohdiskelua kirjallisuuden lukemisen merkityksestä.

Toinen juontajista kertoi pohtineensa kesälomalla taas kerran lukemisen merkitystä, taustalla oli epäilys siitä, että lukemisen tärkein merkitys olisi siinä, että lukiessa oppii empatian taitoja. Hän kertoo kokeneensa ahaa-elämyksen luettuaan Karl Ove Knausgårdin Kesä-kirjasta tämän ajatuksia lukemisesta. Knausgård on todennut, että ihminen lukiessaan etsii itseään. Jonnan (tai Johannan, anteeksi, en muista kumman sanoin) kyseessä on ”itsensä skannaaminen” tai ”itsensä googlaaminen”. Alain de Botton (jonka uusimmasta romaanista The Course of Love puhutaan lyhyesti samassa jaksossa) viittaa Marcel Proustiin, joka on sanonut, että oikeastaan jokaisen romaanin aihe on lukijan elämä. Romaanikirjailija antaa tavallaan lukijalle silmälasit, joilla lukija katsoo omaa elämäänsä.

Juuri näin minäkin ajattelen! Lukeminen ei ole hukkaanheitettyä aikaa, koska sen avulla lukija tekee tutkimusmatkaa itseensä. Lukemisella on toki muitakin hyötyjä, joista empatian oppiminen tai ylipäänsä oppiminen, ovat tärkeitä.

Toisinaan Sivumennen-podcast paljastaa kirjoista liikaa, mutta ei hätää. Suosittelen kuuntelemaan podcastit vasta oman lukukokemuksen jälkeen. Sivumennen-podcastista onkin tullut minulle virtuaalinen lukupiiri, johon voin osallistua silloin kun minulle parhaiten sopii. Kuunnellessani nyökyttelen tai olen eri mieltä puhujien kanssa, mutta koen myös kirjanystävien yhteisöllisyyttä, joka ravitsee ja sivistää.

Äänikirjoihin suhtaudun ristiriitaisesti. Mikä loistava ajatus, että lukea voi myös kuunnellen! Käytännön toteutus on vain jostain syystä minulle hankala. Kaikki ystävät, jotka ovat kehuneet äänikirjoja, ovat nimenomaan niitä, jotka puuhaavat kuunnellessaan samalla käsitöitä tai jotain muuta. Tai sitten he kuuntelevat pitkillä kävelylenkeillä tai juna-matkoilla. Minä olen kokeillut näitä kaikkia, mutta vain monituntisella automatkalla jaksoin kuunnella Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista -äänikirjaa. Sitäkään en kovin pitkää aikaa. Se oli samalla tavalla riittävän katkelmallista kuin podcastienkin keskustelu, että ajatukseni pysyivät kasassa. Olen myös lukenut painetun kirjan jo sitä ennen, joten sekin ehkä vaikutti asiaan. Silti minua harmitti, etten samalla nähnyt tekstiä ja pystynyt sitä visuaalisesti painamaan mieleeni.

Olen selkeästi visuaalinen lukija, jonka täytyy pystyä näkemään sanat paperilla ja kirjoittamaan oivallukset muistikirjaan. Opin myös itsestäni sen, etten ole tuollainen puuhailija, kuten monet ystävistäni, jotka neulovat tai tekevät kotitöitä kuunnellessaan. Kun minä luen, haluan lukea ja uppoutua vain siihen. Podcastin polveileva keskustelu sen sijaan pitää mielenkiinnon yllä myös kävellessä, koska kyseessä on vuoropuhelu.

Kokeilin äänikirjoja myös työmatkoilla, mutta työmatkatkin koostuvat liian pienistä pätkistä, ja junien kuulutukset häiritsevät kuuntelukokemusta. Silti kuuntelin pieniä pätkiä seuraavista kirjoista: Jenni Linturin Isänmaan tähden, Colm Toibinin The Testament of Mary, lukijana Meryl ”ihana” Streep, Roxane Gayn Bad Feminist, Elena Ferranten Loistava ystäväni ja Uuden nimen tarina (joissa kokeilin eri nopeuksilla kuuntelua: perusnopeus oli ihan liian hidas, olen kärsimätön lukija/kuuntelija), Aki Hintsan Voittamisen anatomia, Virginia Woolfin A Room of One’s Own, Eero Huovisen Parhain päin, Jane Austenin Pride and Prejudice, lukijana Emilia Fox ja Märta Tikkasen Århundradets kärlekssaga, lukijana kirjailija itse.

Esimerkiksi Colm Toibinin The Testament of Maryn päädyin tilaamaan Adlibris-nettikaupasta printtikirjana, koska huolimatta ihanasta Meryl Streepin luennasta en vain jaksanut keskittyä kuuntelemiseen, mutta halusin kirjan silti omakseni, kun olin siihen BookBeatissa tutustunut.

Ruusut:

Sivumennen-podcastille siitä, että se pitää minulle seuraa tavalla, josta pidän ja ruokkii minua kirjallisuuteen kuuluvalla keskustelulla.

Risut:

Podcastien perusominaisuus on se, että keskustelu ei tallennu vaan sitä striimataan. En ole löytänyt vielä tapaa, jolla voisin kelata tietyn jakson eteen- tai taaksepäin kohtaan, jonka haluan kuunnella uudestaan, vaan koko helahoito pitää striimata uudestaan. Hermot – ja aikaa – menee!

Ruusut:

BookBeatille siitä, että se on tuonut äänikirjat Suomeen (vaikka eivät olekaan minun teekuppini) ja siitä, että lukunopeutta voi vaihdella, joskaan ei portaattomasti vaan tietyin frekvenssein.

Risut:

Kirjavalikoima on rajattu. Toinen äänikirjayritys, Storytel, paikkaa osaltaan kirjavalikoimaa, mutta kahden eri palvelun kuukausimaksut tekevät jo loven lompakkoon, varsinkin, jos äänikirjat eivät sinällään houkuta. Tapahtuukohan äänikirjamarkkinoilla yrityskauppoja, vai pysyvätkö palvelut taustakustantamoiden käsissä, sitä seuraan mielenkiinnolla. Lukijan etu olisi yhtenäinen palvelu, josta kaikki kirjat löytyvät. Toisaalta kilpailu pitää virkeänä.

Loppuun kuva metsälenkiltä, jossa tänään kuuntelin podcastia. Hyviä syksyn luku- tai kuunteluhetkiä kaikille!

 

 

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s