Katja Kaukonen: Lumikadun kertoja

Katja Kaukonen: Lumikadun kertoja
WSOY 2017
Kansi: Martti Ruokonen

Voi mikä kaaos! Mikä tragedia! Ei minusta ole tähän! Suljen silmät, mutta ei täältä pääse pakoon. Jonkun on muututtava näkymättömäksi, katsottava, nähtävä, kerrottava.

Katja Kaukosen Lumikadun kertoja on romaani, johon en olisi tarttunut ilman muutamaa  suositusta. Onneksi tartuin.

Lumikadun kertojassa seurataan puolalaisen Gwiazdan kaupungin ihmisten yhä ahtaammaksi muuttuvia elämänoloja vuodesta 1937 vuoteen 1942 Bajek-nimisen kertojan mukana. Bajek jää lukijalle toissijaiseksi: onko hän enkeli, kirjallinen todistaja, se jää epäselväksi. Gwiazdan asukkaiden kohtalon voi aavistaa, mutta pelon, kauhun ja kuoleman Kaukonen näyttää niin kauniisti, että sen kauheus on luettavissa.

Puolalaisen kaupungin nimi Gwiazda tarkoittaa suomeksi tähteä. Se lienee viittaus Daavidin tähteen, joka on juutalaisuuden symboli ja jota natsit pakottivat juutalaiset pitämään vaatteissaan hirmuhallintonsa aikana. En löytänyt googlaamalla samannimistä kaupunkia Puolasta, joten Kaukonen on luonut puhtaaksi kirjallisen kaupungin miljöön romaaniinsa.

Kirjallinen todistaja, toimeksiannon saanut ja talonmieheksi gwiazdalaiseen kerrostaloon ryhtynyt Bajek on romaanin näkökulmakertoja. Hän on romaanin todistaja, mutta hänestä on vaikea saada otetta. Tämä on ehkä romaanin ainut heikkous. Romaanin luettuaan lukijalle ei ole selvinnyt, miksi Bajek sai todistaa tapahtumat. Bajek on niin täysin kirjallinen konstruktio, että lukijalle jää epäselväksi liikaa.

Sen jälkeen kun suostuin ensimmäiseen tehtävääni, nimeni pyyhittiin pois matkustajaluettelosta, myöhemmin myös muista asiakirjoista. [–] Jokainen uusi komennus synnytti uuden identiteetin, olin kasa ihmisen muotoista pehmeää savea, josta suojattini ja hänen yhteisönsä tietämättään muovasivat uuden, kulloisenkiin tehtävään tarvittavan persoonan: he kertoivat minut todeksi, olemassa olevaksi minäksi. [–]

Minulla oli vaitiolovalvollisuus. En saisi kertoa tästä kenellekään, he eivät jäisi elämään edes tarinoina, joita minua pyydettäisiin joutohetkillä kertomaan yhä uudelleen ja uudelleen. Sekin taakka minulla oli kannettavanani.

Jos Bajek-kertoja ei saa todistaa tapahtuneesta, miksi hän siis kirjoittaa kaikkea muistiin? Sen verran olen ymmärtävinäni, että Bajekin tehtävä (ja muiden hänen kaltaisteen, jotka ovat saaneet komennuksen) on suojella lapsia.

Romaanissa parasta on elottoman inhimillistäminen, maagisen realismin vahva ote ja toisaalta kaupunkilaisten kapenevan elintilan ja kauhun ilmapiirin kuvaus.

Kun Bruno kuljetettiin pakkotyöhön kauas täältä, hänen omat lankansa katkesivat. Yksi jäi kiinni hautausmaan vajan oveen, joku uusi piileskelijä huitaisisi sen myöhemmin pois kädellään, luulisi hämähäkin seitiksi. Toinen rihma oli ankkuroitunut Lumikadun pieneen asuntoon, otin säikeen talteen taskuuni, kuljettaisin sitä aina mukanani. Viimeiset langat rispaantuivat kaikkialle, missä Bruno oli kulkenut seurueidensa kanssa, ne lepattivat kattojen yllä kuin ilmapallon narut, leijailivat tuulten mukana ympäri Puolaa, laskeutuivat niityille, pelloille, sivukujille ja joutomaille, tarttuivat hetkeksi kiinni ja lähtivät taas lentoon [–].

Alati ahtaammaksi käyvä elintila on ehkä vahvin loppuvaikutelma, joka romaanista jää mieleen. Tuota ahdistavaa tunnelmaa kuvaa parhaiten valokuva, jonka sain ystävältäni tätä tarkoitusta varten. Kuva on veistoksesta Yad Vashem -museosta Israelista. Tältä tuntuu, kun ei voi enää hengittää.

Kuva: Kirsi Salaluoto. Julkaistu tekijän luvalla.

Romaanin kertoja haluaa ilmeisesti tehdä selväksi, että toisen maailmansodan hirveimmät tapahtumat eivät voi enää toistua. Ne olivat tavallaan ihmiskunnan loppu, ainakin Euroopan mittakaavassa. Ei koskaan enää. Mitään hirveämpää ei voi enää tapahtua, koska se on jo tapahtunut.

Lumikatu oli viimeinen komennukseni. Enää minun ei tarvinnut tehdä muistiinpanoja eikä kertoa inhimillisistä kärsimyksistä.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s