Mila Teräs: Jäljet

Mila Teräs: Jäljet. Romaani Helene Schjerfbeckistä
Karisto 2017
Kansi: Tuija Kuusela

***

Minä elän silmilläni, katselemalla.

***

Mila Teräs on itselleni uusi kirjallinen tuttavuus. Teräksen nimen olen yhdistänyt lasten- ja nuorten kirjoihin, mutta ennen Jäljet-romaania hän on julkaissut myös aikuisten romaanin.

Jäljet on hienovarainen tutkielma vanhasta, muistoihin vaipuvasta taidemaalari Helene Schjerfbeckistä Saltsjöbadenin Grand Hotelissa 1945, vuosi ennen kuolemaansa. Usein Helene kutsuu muistoissaan jo kuolleen taiteilijaystävänsä Helenan (Westermarck) keskusteluun kanssaan. Muistot vievät Helenen hänen lapsuuteensa, nuoruuteensa, ulkomaanmatkoihin Pariisiin, Bretagneen ja Walesin St Ivesiin ja niistä saatuihin taidevaikutteisiin sekä aikuisuuteen äidin kanssa Hyvinkäälle ja luoviin hetkiin Tammisaaressa.

Bretagnessa nuori Helene rakastuu Englantilaiseen, joka ei kuitenkaan lopulta vastaa tunteisiin. Asetuttuaan Hyvinkäälle junaradan lähelle äitinsä kanssa Helene tutustuu rovaniemeläiseen metsänhoitajaan, itseään huomattavasti nuorempaan Einar Reuteriin, johon Helene myös rakastuu. Yhteisen Tammisaaren kesän jälkeen Reuter kuitenkin kihlautuu nuoren ruotsalaisen Tyra Arpin kanssa, ja Helene joutuu pettymään taas kerran tunteissaan. Reuterin merkitys Helenen elämässä on silti suuri: Reuter rohkaisee maalaria tämän taiteilijan uralla, kun suomalainen taide-eliitti ei arvosta Schjerfbeckin taidetta. Reuter lähettää maalarille taidekirjoja Hyvinkäälle, kun tämä ei pääse enää hakemaan vaikutteita ulkomailta.

Tässä on paikka, jonka elämä minulle antoi, ikääntyvän äitini kylki. Minä ja äiti, me kaksi, kutistunut perhe, kaksi vanhenevaa naista, kuivunutta päärynää.

Helenelle on tärkeää rauha ja aika maalata, mutta kotitaloustyöt ja äidistä huolehtiminen rasittavat ja vievät parhaan ajan maalaamiselta. Helenen isän kuoltua nuorena Schjerfbeckit pitävät täysihoitolaa ja vieraiden kanssa on äidin mukaan seurusteltava kotitaloustöiden lisäksi. Helene haluaisi vain maalata. Myöhemmin Hyvinkäällä Helene on vielä tiukemmin kiinni äidissään, mikä tuskastuttaa häntä valtavasti. On ihme, miten paljon Schjerfbeck on pystynyt maalaamaan näissä köyhissä ja työntäyteisissä oloissa.

Schjerbeck oli kiinnostuneempi ihmisistä kuin maisemista, ja malleja hän tarvitsee koko ajan. Malleina toimivat niin oma äiti kuin aputyttö, kylän lapset ja Einar Reuterkin. Uran alussa Schjerfbeck maalasi historia-aiheitakin, mutta vähitellen yhä enemmän muotokuvia, joista hänet parhaiten tunnetaan. Muotokuvat puolestaan pelkistyivät vuosien varrella yhä viitteellisemmiksi.

Tämäkin aihe vastustaa yksityiskohtia. Kokonaiskompositiota ei pidä häiritä detaljeilla, sillä vain yksinkertaistaminen on lepoa. On karsittava kaikki turha ja etsittävä olennaisin, värin merkitys, viivan paino.

Viimeisinä vuosinaan Schjerfbeckin tyyli pelkistyy äärimmilleen. Lopulta hänen ainut mallinsa on enää hän itse.

Katson itseäni, katson rohkeasti sitä, mikä ei ole enää pelkkä häivähdys, jotakin ohi lipuvaa ja nopeasti sammuvaa. Pohjavireenä se on kulkenut kuvissani aina. Ja nyt se pistää esiin: paperin röyhkeä valkeus. Puristan hiiltä, joka alkaa kulkea lumen läpi. Näkemisen työ ei ole vielä ohi.

Oikeastaan olisin halunnut lukea nyt Jäljet-romaanin perään uudelleen Rakel Liehun Helenen (2003), mutta jääköön se nyt. Sekä Teräs että Liehu ovat keskittyneet niihin ajanjaksoihin Schjerfbeckin elämässä, joista hänet tunnetaan. Eroa on ehkä siinä, että Liehun romaani on fragmentaarisempi, ja se kattaa enemmän kohtauksia ja tilanteita Schjerbeckin uran varrelta. Jäljet vuorottelee vuoden 1945 ja valikoivasti niiden vuosien kanssa, jolloin Schjerfbeckin elämään astui joko uusi vaikute, uusi ihminen tai jopa väri.   Jäljet-romaanin lopussa on melko kattava lähdeluettelo, joka sisältää niin taidehistoriallisia teoksia kuin Liehun romaanin ja Schjerbeckin kirjeenvaihtoakin.

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s