Kirjallisuustapahtumista ja käännöskirjallisuudesta

Knasu_nidekirjakaupassa_mainos

Osallistuin muutama viikko sitten Knausgård-iltaan Nide-kirjakaupassa Helsingissä. Keskustelu oli hunajaa Knausgårdinsa lukeneille ja hieno aloitus Taisteluni-sarjan päätösosan lukemiseen.

Knasu-keskustelu_Nide-kirjakaupassa_blogiin

Tulevana viikonloppuna 13.–14.5.2+16 pääkaupunkilaisia käännöskirjallisuuden ystäviä hemmotellaan. On toisen vuotuisen ja kaksipäiväisen Helsinki Lit -festivaalin aika. Viime vuonna häikäistyin Mihail Šiškinistä, Monika Fagerholmista, Peter Høegista ja ylipäänsä tyylikkäästä kirjallisuustapahtumasta, joka viriteltiin käyntii sellon sävelin. Tänä vuonna pääsen ehkä paikalle lauantaina, mutta yhtä festivaalin kiinnostavaa kirjavierasta, Jonas Hassen Khemiriä aion käydä kuuntelemassa yleisötapahtumassa festivaalia ennen.

Edellisen blogikirjoitukseni postattuani jäin vielä miettimään käännöskirjallisuuden merkitystä. Pystyn lukemaan kaunokirjallisuutta englanniksi ja ruotsiksi sekä saksaksi, ranskaksi ja italiaksi, kunhan ei ole kyse kovin vaikeaselkoisesta teoksesta. Mutta venäjäksi en pysty. En myöskään arabiaksi, vaikka olenkin opiskellut nuorempana vuoden verran arabian kieltä. En tsekiksi, tanskaksi, puolaksi, kiinaksi enkä japaniksi. Kieliä, joita en osaa, on valtavasti, samoin loistavaa kaunokirjallisuutta, johon en olisi koskaan päässyt käsiksi ilman ammattitaitoisia suomentajia, on runsaasti. Kiitos siis kääntäjille – taas kerran. Venäläiset klassikot, itäeurooppalaiset nobelistien mestariteokset, haikut, tankarunot ja Raamattu, kaikki nämä olisivat minulle vieraita, jos niitä ei joku olisi kääntänyt omalle kielelleni.  Šiškinistäkään en olisi voinut blogata ilman Vappu Orlovin käännöstä. Peter Høegin Lumen taju olisi lukematta.

Kaunokirjallisuuden lajeista sydäntäni lähellä on aina ollut nimenomaan käännöskirjallisuus, vaikka suomenkielinen kaunokirjallisuus onkin välttämätön kielelle ja kulttuurille. Syy käännöskirjallisuuden fanittamiseen on henkinen maailmankansalaisuuteni huolimatta kaikkea muuta kuin kansainvälisestä lapsuudestani. Siksi iloitsen Helsinki Litistä, joka nostaa esille maailmankirjallisuuden ja sen kääntäjät. Tosin viime vuonna Helsinki Litissä – historian ensimmäisessä lajissaan – taisivat kääntäjät jäädä hieman sivurooliin, melkein näkymättömiksi. Kenties kääntäjät muistetaan tänä vuonna mainita useammin haastatteluissa. Haastateltavana voisi myös joskus olla kääntäjä yhdessä kääntämänsä kirjailijan kanssa.

Talvilomallani ostin (taas yhden uuden) muistikirjan Arlandan lentokentän Pocket Shopista

.P1020440

Tähän Chimamanda Ngozi Adichien kuvalla varustettuun muistikirjaan on innostavaa kirjoittaa muistiinpanoja Helsinki Litistä ja muista tulevista kirjallisuustapahtumista. (Valittavana oli muistikirja Sofi Oksasen, Astrid Lindgrenin ja Franz Kafkan kansikuvalla. Minä valitsin kuitenkin Chimamandan.)

Hyvää kirjallista viikonloppua! Lukekaa hyviä kirjoja!

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s