Viimeinen juna Moskovaan

Näyttökuva 2015-11-12 kello 20.00.07

René Nyberg: Viimeinen juna Moskovaan
Siltala, 2015

Kirjoitan blogissani harvemmin tietokirjoista, mutta syy ei ole se, etten pitäisi niistä tai arvostaisi niitä. Päinvastoin. Syynä on ennemminkin se, että suurin rakkauteni on kuitenkin kaunokirjallisuus, ja sen lukemiseen haluan käyttää vähäisen vapaa-aikani ensi sijassa. Silti aina välillä haluan lukea jotain hyvää asiaproosaa, ja tartun tietokirjaa, joka jo nimellään, kansikuvallaan tai takakansitekstillään houkuttelee minua puoleensa.

René Nybergin äidistään Feigosta ja äitinsä serkusta Maschasta (joka katsoo kirjan kannessa meitä) kirjoittama elämäkerta herätti kiinnostukseni heti kun näin siitä ensimmäisen kansikuvan ja luin ennakkoinfon. Varasin teoksen heti HelMetistä*; tämä taisi tapahtua kesällä 2015. Sain kirjan vihdoin käsiini marraskuun 2015 alkupuolella. Kirjalla oli HelMetissä siinä vaiheessa jo 500 varausta. Kesän ja loppusyksyn aikana Nybergin kirja oli saanut monia kiittäviä arvioita, mikä varmasti on lisännyt kiinnostusta kirjaa kohtaan.

Viimeinen juna Moskovaan on jännittävä ja toisaalta sydäntäsärkevä todistus siitä, miten kohtalo meitä ihmisiä heittelee. Juutalaisten kohtaloa toisessa maailmansodassa on kuvattu monessa teoksessa, ja tässä on yksi vaikuttavimmista. Nybergin äiti joutuu eroon perheestään oman henkilökohtaisen ratkaisunsa tehtyään ja perheen hänet hylättyä mutta äidin serkku Mascha jää Saksan miehityksestä pelastuttuaan, Venäjältä palattuaan ja Riikaan asetuttuaan yksin miehensä ja lapsensa kanssa, koska hänen muu perheensä on tapettu. Maschan, Josefin ja Maschan aiemmasta avioliitosta syntyneen tyttären Lenan elämä kuitenkin väljenee ”vankilasta” avarammille vesille, kun Renén isä Bruno käy heitä tapaamassa Riiassa. Mascha pääsee jopa Helsinkiin tapaamaan serkkujaan. Neuvostoliiton löyhennettyä maastamuuttosääntöjään kolmikko muuttaa Israeliin, jonne Lena kotiutuu. Josef ei kuitenkaan kotiudu, joten neuvokas Mascha keksii ratkaisun, jota en paljasta tässä, mutta joka on eräänlainen hyvitys sellaisesta mitä ei voi hyvittää.

Teoksen kirjastoluokka on 999 Muistelmat. Tarkistin asian kirjan luettuani. Luulin nimittäin tarttuneeni puhtaasti elämäkertaan, minkä kirjastoluokituskin vahvisti. Teosta lukiessani mietin kuitenkin useaan otteeseen, luokituksen järkevyyttä kirjan lainaajan kannalta. Kirja alkaa kyllä elämäkertamaisesti, mutta kirjan puolivälissä, tai jo aiemmin, mukaan tulee niin paljon sotahistoriaa henkilöiden kohtaloiden taustoituksen takia (mikä sinänsä on tarpeellista ja ansioksi kirjalle), että ajoittain taustatiedot sotahistoriallisine vuosilukuineen ja armeijan vahvuuksineen, strategisine siirtoineen ja kenraalien sekä muiden sotaherrojen neuvotteluineen saivat unohtamaan elämäkerran päähenkilöiden tarinan. Minua välillä turhautti punaisen langan katoaminen joskin koin myös ilahtumista ja sivistymistä lukiessani ensimmäistä kertaa Baltian, erityisesti Latvian ja Riian, juutalaisten monista kohtaloista. Toisaalta jokin sotahistoriasta kiinnostunut saattaisi olla kiinnostunut tästä kirjasta, mutta ei löydä sitä kirjastoluokituksen takia! Loppujen lopuksi taidan kuitenkin ymmärtää kustantajan päätöksen: elämäkerrat kiinnostavat lukijoita ja tällä luokituksella kirja löytää yleisönsä paremmin kuin muulla. Ja onhan tämä teos hyvin vahvasti myös elämäkerta. (Voiko teoksella olla kaksi luokitusta kannessa, jolloin sitä voi olla kahdessa hyllyssä kaupassa ja kirjastossa?)

Kirjoittajan ansioksi on ehdottomasti luettava se, että Viimeinen juna Moskovaan on erittäin tarkasti taustoitettu, lähdeviittaukset huolellisesti merkitty ja arkistot koluttu niin tarkkaan kuin on mahdollista ollut. Kirja on myös kirjoitettu sujuvasti, ja sitä on ilo lukea. Taustoitus sekä elämäkerran osuus on tarkan havainnoitsijan muistiinkirjoittamaa. Kirja on ehdottomasti elämäkertojen aatelia. Nyberg on riittävän etäällä päähenkilöistään, jotta hän pystyy kirjoittamaan vaikeistakin perheen sisäisistä asioista suoraan ja arvioimaan sukunsa ja uskontojen merkitystä kulttuurissa, ihmisten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja perheen sisäisten suhteiden liimana tai esteenä.

Takakansitekstiin olisin kaivannut René Nybergin äidin nimen mainituksi. Olin nimittäin siinä käsityksessä, että kannessa on Feigo. Luettuani jo jonkin aikaa kirjaa olin vieläkin aivan sekaisin siitä, kenestä tämä kirja oikeastaan kertoo, Renén äidistä vai jostakusta muusta. Varsinkin kun yksi muukin sukulainen oli nimeltään melkein Feigo eli Feige, menin jossain vaiheessa sekaisin siitä, kuka nyt olikaan kuka. Kun sitten ymmärsin, että Feigo on Renén äiti ja äidin serkku on Mascha, alkoivat suvun kuviotkin selvitä. Kaikki tämä on eittämättä kirjoittajalla selvää, mutta lukija putosi välillä kyydistä.

Nybergin kirja avasi kuitenkin arvokkaita ja uusia näkökulmia Baltiaan ja sen historiaan. En esimerkiksi ole koskaan aiemmin tajunnut, ettei Liettua tosiaankaan ole protestanttinen maa kuten Viro ja Latvia. Tarkemmin ajatellen onkin luontevaa, että Liettua ja Puola lähinaapureina edustavat samaa kirkkokuntaa.

”von der Golzin sanastossa der Balte tarkoittaa vain Baltian saksalaista, ei rahvasta. Nykyisin kaikkien kolmen Baltian maan asukkaita kutsutaan ”balteiksi”, myös katolisen Liettuan, josta vasta itsenäistymisen myötä tuli kolmas Baltian maa.”

 Tämän kirja olisi hyvin voinut olla Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Elämänkerta, jota lukiessaan tuntee sivistyvänsä! 

Tässä kiinnostava toimittaja Jarmo Koposen arvio kirjasta Imagen blogissa.

***

*HelMet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko (HelMet tulee sanoista Helsinki Metropolitan Area Libraries). HelMet-kirjastoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s