Kaikki se valo jota emme näe

Näyttökuva 2015-08-02 kello 15.45.35

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe
WSOY, 2015
Suom. Hanna Tarkka

Isä lähtee. Madame Manec lähtee. Hän muistaa Pariisin-naapurin äänen, kun hän menetti näkönsä: Kuin heitä vainoaisi kirous.
Hän yrittää unohtaa pelon, nälän, kysymykset. Nyt pitää elää niin kuin kotilot, hetkestä hetkeen, senttimetristä senttimetriin. Mutta elokuun kuudentena iltapäivällä hän lukee Etiennelle seuraavat rivit työhuoneen sohvalla: Oliko totta, ettei kapteeni Nemo koskaan  poistunut Nautilukselta? En nähnyt häntä usein viikkokausiin. Mitä hän teki sinä aikana? Eikö ollut mahdollista, että hän toteutti jotakin salaista tehtävää, josta minä en tiennyt yhtään mitään?

Vuoden 2015 kaunokirjallisuuden Pulitzer-palkinnon voittanut romaani saatiin suomennettuna jo ennen palkitsemistaan, ja siksi halusin lukea tämän teoksen. Hyvin kustannettu. Myönnän, etten muuten olisi tähän tarttunut. Kirjan kansi ja nimi olisivat jättäneet tämän muuten lukemattomien pinoon; on vain liikaa luettavaa, ja tämän lajin kirjat eivät ole ensimmäisinä omassa lukupinossani. Hyvä silti, että tartuin tähän. Annan romaanille kolme ja puoli tähteä. Tässä perusteluja.

Luin jokin aika sitten Imre Kertészin Kohtalottomuuden. On väärin vertailla näitä kahta romaania, jotka ovat syntyneet aivan eri aikakausina, aivan eri kulttuureissa ja maailmassa kasvaneiden kirjailijoiden luovuudesta. En voi kuitenkaan olla vertaamatta niitä joissakin suhteissa, eikä vertailu ole kokonaan pahasta. Nuoren Wernerin elämä orpokodissa ja pääsy valikoituun SS-sotilaita kouluttavaan yksikköön, toisaalta Kertészin romaanin minäkertojan tyyni alistuminen keskitysleirin mielivaltaiseen kurinpitoon ovat niin yhdenmukaiset tyrannian ja pelon kuvauksessa, että lukija ei voi muuta kuin uskoa näin todella kaikissa mielivaltaisissa yhteisöissä toimittavan.  ”Nyt pitää elää niin kuin kotilot, hetkestä hetkeen, senttimetristä senttimetriin.” Kylmäävää!

Doerrin romaanin laajempi tarina pitää sisällään rakkautta ja seikkailua, mystiikkaa ja timantin. Marie-Laure lukee Jules Verneä, johon hänen isänsä hänet perehdyttää. Jules Vernen maailma onkin tämän teoksen metateksti, josta voisi ammentaa monta erilaista tulkintaa, mutta en mene niihin. Isän kadottua Etienne lukee Marie-Laurelle Charles Darwinia, jota myös Werner ja hänen sisarensa Jutta ovat kuulleet lapsina orpodissa ula-radiostaan, samoin kuin Debussyn Clair de lunea.

Marie-Laure ja hänen isosetänsä Etienne ovat kuin vankilassa hekin Saint-Malon kodissaan, kun saksalaiset miehittävät Ranskan. Madame Manec on rohkein kaikista. Marie-Lauren isä on kuitenkin valmistanut pakotien sokealle Marie-Laurelle kaupungin pienoismallin avulla. Etiennellä on toisaalta lähetin ullakollaan, jolla voi toimia oman kohtalonsa määrittäjänä (vrt. Imre Kertészin minäkertojan oivallus Kohtalottomuuden lopussa). Kun elämä kutistuu mahdottomaksi, Etienne ja Marie-Laure ottavat oman kohtalonsa omiin käsiinsä.

Wernerin opiskelijatoveri SS-poikakodissa on lintuja rakastava Frederick, jonka traaginen kohtalo on toisaalta puistattava, toisaalta se jättää kylmäksi, kun on lukenut siitä, miten Frederickin perhe kohtelee juutalaista perhettä kotitalossaan Berliinissä. On vaikea suhtautua lukemaansa puolueettomasti, vaikka kyseessä on fiktiivinen romaani. Niin lähellä ovat nytkin nationalistiset ja väkivaltaiset tapahtumat täällä Suomessa.

Doer kirjoittaa hienosti Pariisin kaduista, Jardin des Plantesin ympäristöstä, Saint-Malon merenrantakaupungista, kaupungista muurien sisällä. En ihmettele romaanin suosiota. Romaani on myös erittäin hyvin kustannustoimitettu.

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s