Ruotsalainen, kirjallisuuden Nobelilla vuonna 2011 palkittu runoilija Tomas Transtömer (1931–2015) on kuollut. Hän asui Västeråsissa ja on kirjoittanut runon Näktergal i Badelunda (Badelundan satakieli), joka luettiin tänään Ruotsin uutisissa Nobel-runoilijan muistoksi.
(Vietimme sisareni häät kauan sitten Badelundan kauniissa keskiaikaisessa kivikirkossa, ja koska sisareni asuu edelleen lähistöllä, kesällä pyöräilemme aina kirkon ohi uimaan, joten Badelundan kaunis maalaismaisema on minulle rakas.)
Tomas Tranströmer kävi vuosia Viksängissä asuessaan Västeråsin tuomiokirkon päivämusiikkihetkessä ja kirjoitti romaanista tyyliä edustavan tuomiokirkon inspiroimana runon Romaanisia kaaria. Runossa on tärkeä ajatus ihmisyydestä, jonka jaan tänään niin teille kuin itsellenikin.
Romaanisia kaaria
Valtavan romaanisen kirkon sisällä tungeksivat turistit
puolipimeässä.
Holvi ammottaa holvin takana, yleiskuvaa ei saa.
Muutamat kynttilänliekit lepattivat.
Kasvoton enkeli syleili minua
ja kuiskasi koko olemuksellaan:
”Älä häpeä että olet ihminen, ole ylpeä!
Sinun sisälläsi avautuu holvi holvin takana loputtomiin.
Sinä et ole koskaan valmis, ja niin sen täytyy ollakin.”
Kyyneleet sokaisivat minut
ja tungos työnsi minut ulos aurinkoa hehkuvalle piazzalle
yhdessä Mr ja Mrs Jonesin, herra Tanakan ja
signora Sabattinin kanssa
ja kaikkien sisällä avautui holvi holvin takana loputtomiin.Kokoelmasta Eläville ja kuolleille. Tammi 1989.
Suom. Brita Polttila.
